Tiesin, että tämä asia on joskus pohdittava perusteellisesti läpi ennekuin osaan toimia kunnollisena tukena kenellekään. Mutta eipä se vaan olekaan niin helppoa.
On olemassa vaikka mitä pedagogiikkaa: erityistä ja monenlaista ainepedagogiikkaa. Miten TVT sitten poikkeaa jo olemassaolevista? Sen verran olen nyt pohtinut ja lueskellut eri kirjoittajien tekstejä, että jotain alkaa hahmottua päässäni.
TVT:n pedagogia on siis sitä miten oppilaat saadaan oppimaan eri asioita aiemmasta opetustavasta poikkeavalla tavalla. TVT mahdollistaa tiedon rakentamisen, tutkimisen, tuottamisen yhteistyön, suunnitelun, kommunikoinnin tai viihtymisen perinteisestä leuka+ liitu tyylistä eroavalla tavalla.
Maaliin ei päästä ottamalla väline käyttöön ja kirjoittamalla kirjoitelma tekstinkäsittelyohjelmalla.Ensimmäinen askel on otettu vasta sitten kun oppilas oivaltaa, että hän pystyy muokkaamaan kirjoittamaansa tekstiä; nimenomaan sen sisältöä uuteen ja parempaan muotoon. Fontin muuttaminen ei ole mielestäni pedagogisessa mielessä mitään muutosta.
Koulussa on tehty erilaisia tuotoksia iät ja ajat. Ne ovat olleet pyhiä, eli niihin ei saa tehdä enää mitään muutoksia. Kirjoittaminen ja kuvan tekeminen on tehty kerralla valmiiksi ja se on ollut sitten siinä. TVT:n käytön alku on siis muutosprosessin oivaltamisessa. Kirjoitelmaa voi työstää vaikka kokonaisen lukuvuoden. Yhtä ja samaa valokuvaa voi muokata vaikka kuinka kauan.
TVT:n pedagogia on muutoksen oivaltamista ja sen työstämistä niin kauan, että tuotos on mieleinen.
Muutokselle tarvitaan alkusysäys. Kuka tai mikä se on, on vielä selvittämättä. Työ jatkuu.
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti